Työllisyysrahasto: Työllisyysrahaston puolivuosikatsaus 1.1.−30.6.2026
25.8.2026 11:30:09 EEST | Työllisyysrahasto | Puolivuosikatsaus
Työllisyysrahasto
Pörssitiedote
25.8.2026 klo 11.30
Tämä tiedote on tiivistelmä Työllisyysrahaston tammi–kesäkuun 2026 puolivuosikatsauksesta. Puolivuosikatsaus on kokonaisuudessaan tiedotteen liitteenä ja luettavissa verkkosivuilta osoitteesta www.tyollisyysrahasto.fi/sijoittajille.
Korkeasta työttömyysasteesta huolimatta rahaston puolivuositulos (nettovarallisuuden muutos) ylitti ennakkoarviot ja oli ylijäämäinen, kasvaneiden työttömyysvakuutusmaksutulojen ja vähentyneiden ansioturvamenojen vuoksi.
Rahaston keräämien työttömyysvakuutusmaksujen kertymä kohosi selvästi vertailukaudesta. Tämä johtui siitä, että työttömyysvakuutusmaksuja nostettiin vuodelle 2026 rahaston esityksen mukaisesti.
Rahaston edunsaajilleen maksamat rahoitusosuudet alentuivat selkeästi edellisvuoteen verrattuna huolimatta vertailukautta korkeammasta työttömyysasteesta. Lainsäädäntömuutosten vaikutukset näkyivät edelleen rahaston vastuulla olevien ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työttömyysturvan ajalta kertyneen eläketurvan menojen laskuna.
Avainluvut tammi–kesäkuu 2026
Luvut ovat miljoonina euroina.
| Nettovarallisuuden muutos | 1.1.–30.6.2026 | 1.1.–30.6.2025 | 1.1.–31.12.2025 |
| Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot | 1 245 | 956 | 1 907 |
| Maksetut rahoitusosuudet ja hallintokulut | -1 160 | -1 410 | -2 668 |
| Nettorahoitustuotot | 8 | 20 | 32 |
| Nettovarallisuuden muutos | 93 | -435 | -729 |
| Nettovarallisuus | 30.6.2026 | 30.6.2025 | 31.12.2025 |
| Sijoitusomaisuus ja rahavarat | 664 | 1 067 | 857 |
| Työttömyysvakuutusmaksujen jaksotukset | 506 | 323 | 299 |
| Saamiset ja käyttöomaisuusvarat | 172 | 140 | 56 |
| Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat | 630 | 599 | 599 |
| Työttömyysvakuutusmaksu- ja muut velat | 77 | 92 | 69 |
| Nettovarallisuus | 636 | 838 | 543 |
| Tunnusluvut | 1.1.–30.6.2026 | 1.1.–30.6.2025 | 1.1.–31.12.2025 |
| Työttömyysvakuutusmaksu-% (yhteismäärä)* | 1,81 % | 1,20 % | 1,21 % |
| Palkkasumman muutos-%** | 2,9 % | 2,1 % | 2,1 % |
| Työttömyysaste (keskimäärin) | 11,1 % | 9,9 % | 9,7 % |
| Sijoitustuotto-% | 1,3 % | 1,6 % | 2,9 % |
*Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu-% ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu-% yhteensä.
**Raportointikauden kumulatiivisen palkkasumman muutos edellisvuoden vastaavaan palkkasummaan. Lasketaan palkoista, joista maksetaan työttömyysvakuutusmaksua.
Toimitusjohtaja Karo Nukarinen:
Alkuvuonna Suomen talous piristyi viime vuodesta, talouskasvu kiihtyi ja kuluttajien luottamus parani. Työttömyys kuitenkin kasvoi. Työttömyyden rakenteen muutos on myös jatkunut: ansiopäivärahan saajien määrä on laskenut ja työmarkkinatuen (toukokuusta alkaen yleistuen) saajien määrä on noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Epävarmuutta maailmantalouteen luovat edelleen Ukrainan sodan jatkuminen sekä epävakaus ja sotilaalliset iskut Lähi-idässä.
Rahaston tulos parani ja vahvistimme maksuvalmiuttamme
Työllisyysrahaston alkuvuoden tulos kääntyi ylijäämäiseksi kasvaneiden tulojen ja alentuneiden menojen seurauksena. Työttömyysvakuutusmaksujen tasoa nostettiin 0,6 prosenttiyksikköä historiallisen matalalta tasolta kahden voimakkaan laskuvuoden jälkeen vuodelle 2026, mikä lisäsi rahaston tuloja. Hallitusohjelman säästötoimet vaikuttivat ansiosidonnaisiin työttömyysturvamenoihin laskevasti. Sen seurauksena rahaston rahoitusmenot olivat aiempia vuosia alhaisemmat, vaikka työttömyysaste oli korkeampi.
Huhtikuussa annoimme sosiaali- ja terveysministeriölle alustavan arvion työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuodelle 2027. Arviomme mukaan työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärä olisi mahdollista pitää ennallaan tai nostaa enintään 0,3 prosenttiyksiköllä.
Työllisyysrahaston maksuvalmius säilyi hyvänä läpi alkuvuoden. Pitkäjänteisen maksuvalmiuden vahvistamiseksi uusimme ja lisäsimme valmiusluottolimiittejämme toukokuussa.
Lainsäädäntöhankkeita eteni ja työryhmän selvitystyö valmistui
Alkuvuoden aikana Työllisyysrahastoa koskevan lainsäädännön muutoshankkeet ovat jatkuneet, kuten työttömyysvakuutusetuuksien rahoituslain uudistaminen, yhdistelmävakuutus ja lomautusilmoitusajan lyhentäminen. Lisäksi työryhmä tarkasteli talouden suhdanteita tasaavia mekanismeja ja muun muassa Työllisyysrahaston roolia suhdannepolitiikan toteuttamisessa.
Alkuvuonna edennyt yhdistelmävakuutuksen lainsäädäntö laajentaa tulevaisuudessa Työllisyysrahaston rahoitusvastuita hieman. Uuden lainsäädännön käytännön vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta vuonna 2029.
Lomautusilmoitusajan lyhentäminen hyväksyttiin eduskunnassa tammikuussa. Lomautusilmoitusajan lyhentämisen on arvioitu lisäävän Työllisyysrahaston rahoitusvastuulla olevia menoja arvion vaihdellessa hyvin vähäisestä enimmillään 40 miljoonaan euroon.
Koulutuskorvauksen lakkauttamisen myötä maksoimme viimeiset koulutuskorvaukset, noin 16 miljoonaa euroa alkuvuonna 2026.
Syksyllä 2025 asetetun kolmikantaisen työryhmän selvitys vahvisti, että Työllisyysrahaston suhdannepuskuri toimii tarkoituksenmukaisesti ja turvaa työttömyysturvan rahoituksen vakautta eri suhdannetilanteissa. Järjestelmään ei nähty tarvetta tehdä merkittäviä muutoksia. Työryhmän toimikausi päättyi huhtikuussa 2026.
Strategisia tavoitteita kohti tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti
Alkuvuonna 2026 jatkoimme Työllisyysrahaston strategian toteutusta ja seurasimme tiiviisti sen etenemistä mittariston avulla. Strategisina tavoitteinamme on tuottaa asiakaslähtöisiä digiajan palveluita luotettavasti ja laadukkaasti sekä nostaa tuottavuutta ja tehokkuutta.
Jatkoimme työttömyysvakuutusmaksupalveluidemme modernisointityötä, jonka tavoitteena on entistä sujuvampi asiakaskokemus ja palveluiden toimivuus. Uudistuksia tukevat viime vuonna käyttöönotetut vahvistetut IT-kyvykkyydet, jotka luovat kestävän pohjan palveluidemme pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Alkuvuonna maksoimme viimeiset aikuiskoulutustuet. Palvelun tekninen alasajo jatkuu loppuvuoden ajan. Huhtikuussa julkaisimme yhteenvedon aikuiskoulutusetuuksista, joka kokoaa yhteen aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanon, käytön ja vaikutukset 2000-luvun alusta niiden lakkauttamiseen saakka.
Katse tulevaan
Alkuvuonna olemme edistyneet tavoitteissamme sekä uudistaneet ja kehittäneet palveluitamme. Yhteistyö on ollut hyvää sidosryhmiemme kanssa. Olemme aloittaneet uusia yhteistyökuvioita ja jatkaneet olemassa olevaa, toimivaa sidosryhmätyötä. Hyvästä alkuvuodesta kertoo myös se, että henkilöstömme tyytyväisyys on parantunut, ja asiakastyytyväisyys on säilynyt korkealla tasolla. Iso kiitos hyvästä työstä kuuluu koko henkilöstölle.
Toimintaympäristö
Kesäkuussa 2026 Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan ensimmäistä kertaa lähes kolmeen vuoteen, kun Lähi-idän kriisin aiheuttama energiasokki kiihdytti inflaatiota kesää kohti.
Suomen talouskasvu vahvistui ennusteiden mukaan kesää kohti alkuvuonna 2026, mutta korkeana pysynyt työttömyys ja geopoliittinen epävakaus varjostivat näkymiä. Heikko työmarkkinatilanne vähensi avoimia työpaikkoja ja hidasti työllisyyskehitystä: työttömyysaste jatkoi kasvuaan ja oli alkuvuonna historiallisen korkealla tasolla, keskimäärin 11,1 %:ssa. Lainsäädäntömuutosten työttömyysturvaa alentavat vaikutukset näkyivät edelleen Työllisyysrahaston maksamissa rahoitusosuuksissa.
Loppuvuoden näkyvät
Huhtikuussa 2026 sosiaali ja terveysministeriölle toimitetussa maksuarviossa ennakoimme, että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden muutos olisi noin 60 miljoonaa euroa positiivinen vuonna 2026 ja nettovarallisuus noin 600 miljoonaa euroa positiivinen vuoden 2026 lopussa.
Puolivuotistilinpäätöstä laadittaessa arvioimme, että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden muutos olisi noin 330 miljoonaa euroa positiivinen vuonna 2026, mikä merkitsisi noin 880 miljoonan euron positiivista nettovarallisuutta vuoden 2026 lopussa.
Helsingissä 25. päivänä elokuuta 2026
Työllisyysrahasto
Hallitus
Lisätietoja: Karo Nukarinen, toimitusjohtaja, 050 564 0920
Henri Pohjanen, johtaja, talous ja rahoitus, 040 709 2806
Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Tiedotusvälineet
www.tyollisyysrahasto.fi
Tietoja julkaisijasta Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.