1.10.2026 09:30:09 EEST | Finanssivalvonta | Sijoittajauutiset
Lehdistötiedote 1.10.2026
Finanssivalvonnan johtokunta jatkaa muiden kuin ensiasunnon lainoja koskevan lainakaton korotuspäätöksen voimassaoloa, jolloin se säilyy edelleen 95 prosentissa. Myös ensiasunnon hankintaan otetun luoton lainakatto säilyy perustasollaan 95 prosentissa. Lisäksi johtokunta pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0,0 prosentissa ja hyväksyy Tanskan päivitetyn sektorikohtaisen järjestelmäriskipuskurin sovellettavaksi suomalaisten pankkien tanskalaisille kiinteistöyhteisöille kohdistuviin saataviin.
Maailmantalouden näkymiä on hallinnut kesän ja alkusyksyn ajan Lähi-idän kriisi ja sen aiheuttamat häiriöt hyödykemarkkinoille. Lähi-idän jännitteisen ja nopeasti muuttuvan tilanteen vuoksi talousnäkymiin liittyy yhä merkittävää epävarmuutta. Euroalueella talous on kuitenkin kehittynyt odotettua suotuisammin, ja Euroopan keskuspankki vahvisti syyskuussa hieman ennustettaan tämän ja ensi vuoden talouskasvusta.
Suomen talous virkistyi alkuvuoden aikana. Suomen Pankin syyskuun 2026 väliennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 1,7 % ja ensi vuonna 1,6 %. Vuonna 2028 kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin. Toisaalta riskit ovat koholla. Finanssivalvonnan johtokunta seuraa tarkasti Lähi-idän konfliktin kehitystä sekä vaikutuksia Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen.
Finanssivalvonnan johtokunta nosti edellisessä päätöksessään 29.6.2026 muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen asuntoluottojen enimmäisluototussuhdetta viidellä prosenttiyksiköllä 95 prosenttiin asuntomarkkinoiden laskusuhdanteen rajoittamiseksi. Päätös tuli voimaan 1.7.2026. Johtokunta päätti 30.9.2026 jatkaa korotuspäätöksen voimassaoloa.
-Suomen asuntomarkkinat ovat tilastotietojen valossa edelleen laskusuhdanteessa. Asuntomarkkinoiden tilannetta on seurattava huolellisesti, ja väliaikaisesti kevennetty enimmäisluototussuhde on syytä palauttaa perustasolleen 90 prosenttiin, kun edellytyksiä perustasolta poikkeamiselle ei enää ole, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.
Ydinriskimittareiden tarkastelun perusteella rahoitussuhdanteen ylikuumenemiseen viittaavat riskit ovat edelleen vähäisiä. Ensisijainen riskimittari, eli yksityisen sektorin luottokannan ja BKT:n välisen suhteen trendipoikkeama, laski vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä syklin toistaiseksi matalimmalle tasolleen (-21,5 prosenttiyksikköä). Myös suppealla luottokannan määritelmällä laskettu trendi-poikkeama painui syklin matalimmalle tasolleen (-13,1 prosenttiyksikköä). Muidenkaan riskimittareiden perusteella luottosuhdanteen ylikuumenemiseen liittyvien järjestelmäriskien kasvua ei ole havaittavissa, joten muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy 0,0 prosentissa.
Tanskan makrovakausviranomaisena toimiva vero- ja kasvuministeriö Skatte- og Vækstministeriet päätti 29.6.2026 jatkaa määrättyihin tanskalaisiin kiinteistöyhteisösaataviin sovellettavan seitsemän prosentin suuruisen sektorikohtaisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen soveltamista. Päivitetty vaatimus astui voimaan 30.6.2026. Vaatimuksen soveltamisalaan on tehty vähäisiä muutoksia aiemmin sovellettavaan vaatimukseen nähden. Vaatimuksen soveltamista myös suomalaisten luottolaitosten tanskalaisiin kiinteistösektorivastuisiin on perusteltua jatkaa makrovakauspolitiikan vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja tasapuolisen kilpailuympäristön varmistamiseksi Pohjoismaissa.
Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.
Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.