Koskisen Oyj: Hiljaista jaksoa edeltävä puhelu - Q&A vuoden 2026 kolmannen neljänneksen keskeisistä teemoista
Koskisen Oyj lehdistötiedote 9.10.2026 klo 12.30
Koskisen Oyj järjesti 9.10.2026 yhtiötä seuraaville analyytikoille hiljaista jaksoa edeltävän puhelun, jonka keskeiset kysymykset ja vastaukset julkaistaan tällä lehdistötiedotteella.
Koskisen Q3/2026 osavuosikatsauksen julkaisua edeltävä hiljainen jakso alkaa 13.10.2026. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2026 julkaistaan 12.11.2026 klo 8.30. Suomenkielinen webcast-tilaisuus alkaa tulosjulkistuspäivänä klo 10.00. Linkki lähetykseen julkaistaan myöhemmin.
Q3/2026 – Keskeiset kysymykset ja vastaukset
MARKKINA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Q: Miten sahatavaran kysyntä ja tuotemix on kehittynyt Q3:n aikana suhteessa odotuksiinne ja normaaliin kausiluonteisuuteen?
A: Sahatavaran kysyntä on vastannut ennustettua ja normaalia kausiluonteisuutta, mutta on edelleen yleisellä tasolla heikkoa.
Q: Miten sahatavaran hinnoittelu on kehittynyt Q3:n aikana ja näettekö inflaatiopaineiden nousun vaikuttavan sahatavaran hinnoitteludynamiikkaan markkinoilla?
A: Sahatavaran hinnat laskivat hieman edellisen neljänneksen tasosta. Heikko kysyntätilanne vaikeutti edelleen kohonneiden kustannusten siirtämistä hintoihin.
Q: Miten koivuvanerin hinnoittelu on kehittynyt Q3:n aikana ja näettekö hinnoissa muutospaineita?
A: Koivuvanerin hinnat nousivat hieman edellisestä neljänneksestä. Kustannusnousun siirtymistä tuotteiden markkinahintaan täysimääräisenä hidastaa edelleen epävarma markkinatilanne.
Q: Miten koivuvanerin myyntimix on kehittynyt kolmannella neljänneksellä ja onko tällä ollut vaikutusta keskihintaan verrattaessa toiseen neljännekseen?
A: Koivuvanerin myyntimixissä ei ollut merkittäviä eroja toisen ja kolmannen neljänneksen välillä. Keskihinta nousi hieman edelliseen neljännekseen verrattuna.
Q: Onko kysyntätilanteessa tapahtunut muutoksia? Onko kysynnässä nähtäviä maantieteellisiä eroja?
A: Kysyntätilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen. USA:ssa pitkät asuntolainakorot ovat nousseet edelleen vaikuttaen merkittävästi paikalliseen kysyntään. USA edustaa kolmannesta maailman sahatavaramarkkinasta, ja sen heikko kysyntä heijastuu siten myös muualle maailmaan.
Q: Onko markkinakorkojen nousu vaikuttanut näkemykseenne rakennussektorin kysynnästä ja elpymisestä loppuvuoden ja vuoden 2027 osalta?
A: Rakennussektorin alavire on jatkunut ja rakentamisessa käytettävien puutuotteiden kysyntä on pysynyt maltillisena. Rakennussektorin elpymistä määrittää edelleen keskeisesti se, miten kuluttajien luottamus kehittyy. Tällä hetkellä korkojen nousu vaikuttaa erityisesti asuntorakentamiseen ja remontointiin liittyvän kysynnän elpymiseen sitä viivästyttäen.
Q: Viime aikoina on uutisoitu laajasti myönteisistä talousodotuksista vuodelle 2027 ja siitä eteenpäin. Onko asiakkaiden käyttäytymisessä ollut havaittavissa optimismia – enemmän tarjouskyselyitä tai muita yhteydenottoja?
A: Myönteiset talousodotukset eivät toistaiseksi ole konkretisoituneet myyntikanavissa. Päinvastoin viimeaikaiset koronnousut viivästyttävät erityisesti asuntorakentamiseen ja remontointiin liittyvän kysynnän elpymistä.
Q: Eroaako keskieurooppalaisten asiakkaiden kesälomien jälkeinen käyttäytyminen millään tapaa lomia edeltäneestä tilanteesta?
A: Ennen kesälomia asiakkaat tyypillisesti tankkaavat varastojaan sesonkia sekä tuotantoseisakkeja varten, minkä vuoksi lomien jälkeen kysyntä on normaalistikin maltillisempaa. Tänä vuonna lomien jälkeinen kysyntä Keski-Euroopasta oli tavanomaista maltillisempaa. Asiakkaat tilaavat tällä hetkellä vain ja ainoastaan tarpeeseen.
Q: Onko Q3:n aikana nähty markkinakorkojen nousu vaikuttanut lastulevyn jo valmiiksi matalaan kysyntään edelleen negatiivisesti?
A: Lastulevyn kysyntä on säilynyt tasaisen heikkona. Lastulevyn kysynnän elpyminen odottaa kotimaisen rakentamis- ja remontointiaktiviteetin piristymistä.
Q: Onko lastulevyn ajoittainen piristyminen toisen neljänneksen loppua kohti jatkunut vai oliko tilanne vain varastoon ostoa?
A: Isossa kuvassa lastulevyn kysyntä on säilynyt heikkona.
Q: Näettekö kiihtyvän datakeskusrakentamisen avaavan Koskiselle suoria tai epäsuoria kasvumahdollisuuksia kummassakaan liiketoiminnassa lähivuosina Suomessa ja muissa maissa?
A: Datakeskusrakentaminen on yksi rakentamisen ja infrastruktuurin kasvualueista, ja seuraamme sitä osana markkinoidemme kehitystä. Tässä vaiheessa arviomme on, että vaikutus Koskiselle on lähinnä epäsuora.
Q: Miten Lähi-idän kiristynyt tilanne on vaikuttanut liiketoimintaan ja erityisesti kustannuskehitykseen?
A: Öljy- ja kaasupohjaisen energian hinnan nousu on nostanut energia- ja rahtikustannuksia sekä öljyjohdannaisten raaka-aineiden, kuten liimojen, hintoja, ja kohonneet polttoainekustannukset ovat nostaneet puunkorjuun ja kuljetusten kuluja. Hintojen nousu on puolestaan aiheuttanut inflaatiopainetta, johon keskuspankit ovat reagoineet viitekorkoja nostamalla. Nousseita kustannuksia on osin saatu siirrettyä tuotteiden hintoihin, mutta epävarma markkina on hidastanut tätä.
Q: Voitteko avata öljyn kallistumisen ajaman logistiikkakulujen nousun mittakaava kvartaalitason vertailussa Q3:n osalta ja vuositasolla?
A: Viimeisen vuoden aikana puunkorjuu ja -kuljetuskustannukset ovat nousseet noin 10 %. Rahtikustannusten noususta osa saadaan katettua myyntisopimuksiin sisältyvien rahtiklausuulien kautta, mutta myös nämä kustannukset ovat nousseet selvästi. Markkina-aluekohtainen myynnin jakautuminen vaikuttaa merkittävästi rahtikustannusten kehitykseen ja vertailukelpoisuuteen.
Q: Miten muiden kuin puuraaka-aineen hinnat ovat kehittyneet syksyä kohti?
A: Merkittävin nousu on nähty Levyteollisuuden liimoissa ja pinnoitteissa. Niiden hinnat nousivat alkuvuonna ja tasaantuivat kesällä, mutta ovat viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla.
OPERATIIVINEN TOIMINTA
Q: Miten Sahateollisuuden tuotannon ylösajo onnistui kesäseisakkien jälkeen eri yksiköissä?
A: Sahateollisuuden tuotannon ylösajo onnistui suunnitellusti.
Q: Miten koivuvanerituotannon ylösajo sujui kesän tuotantoseisokin jälkeen?
A: Koivuvanerituotannon ylösajo sujui suunnitellusti. Koivuraaka-aineen jäävarasto avattiin suunnitelman mukaisesti vasta kesäseisakin jälkeen, koska raaka-ainetta oli riittävästi tuotantoon ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Q: Miten Levyteollisuuden investointiohjelman asennukset ovat sujuneet seisakin aikana ja kuinka ylösajo on sujunut? Onko tällä ollut negatiivista vaikutusta kannattavuuteen?
A: Kesäseisakin aikana asennettujen uusien viilunkäsittelylaitteiden ylösajo sujui hyvin. Aiemmin käyttöön otetun uuden teknologian ylösajo vaikutti edelleen jonkin verran negatiivisesti tuotantovolyymeihin ja -kustannuksiin.
Q: Miten vuorotuotanto kehittyi Q3:lla Järvelän sahalla?
A: Vuorotuotanto kehittyi hieman positiiviseen suuntaan, mutta oli edelleen tavoitteesta jäljessä.
Q: Miten Järvelän sahan yhteyteen rakennettujen uusien kanavakuivaamojen ylösajo on sujunut?
A: Kanavakuivaamojen ylösajo sujui suunnitellusti aikataulussa. Kanavakuivaamot ovat olleet tuotannollisessa käytössä kesäkuun puolesta välistä saakka.
Q: Kuinka pitkät huoltoseisakit olivat kolmannella neljänneksellä?
A: Sahateollisuuden ja Levyteollisuuden huoltoseisakit ajoittuvat heinäkuulle ja vuodenvaihteeseen. Levyteollisuudessa seisakin pituus kesällä on tyypillisesti kolmesta neljään viikkoa ja Sahateollisuudessa osastosta ja toimipaikasta riippuen on noin kaksi viikkoa. Vuodenvaihteessa Levyteollisuudessa seisakin pituus on tyypillisesti 2–3 viikkoa ja Sahateollisuudessa noin viikon.
Q: Millaisia tuotantoseisokkeja suunnittelette eri yksiköissä joulun ja vuodenvaihteen tienoille?
A: Sahateollisuudessa seisakin pituudeksi on suunniteltu viikosta kolmeen viikkoon. Järvelän sahalla toteutetaan tuorelajittelulaitoksen uusinnan toinen vaihe, joka pidentää seisakkia.[PJ2] Levyteollisuudessa seisakin pituus on tuoteryhmästä riippuen noin 1–3 viikkoa.
Q: Onko 2027 vuodelle löytynyt uusia investointikohteita tai onko näitä suunnitteilla?
A: Vuonna 2027 on tarkoitus toteuttaa jo tehtyihin isompiin investointeihin liittyvää pienkehitystä, eikä niinkään suuria uusia investointeja. Aktiivisin investointivaihe alkaa olla toistaiseksi takana, ja nyt keskitymme saamaan investoinneista täyden hyödyn tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
Q: Miten näette yhtiön kassavirran kehityksen Q3:lla ja siitä eteenpäin?
A: Käyttöpääoman osalta olemme nähneet pientä alenemista, likviditeetti on tällä hetkellä hyvällä tasolla ja yhtiön investointitason odotetaan laskevan lähitulevaisuudessa.
Q: Voitteko avata syitä Levyteollisuuden liiketoimintajohtajan vaihtumisen taustalla? Kuka vetää Levyteollisuutta tällä hetkellä?
A: Levyteollisuuden johtajan vaihtuminen liittyy käynnissä oleviin tuottavuus- ja tehostamistoimenpiteisiin. Levyteollisuuden johtoryhmää on samalla tiivistetty, jotta toimenpiteiden jalkauttamiseen sekä liiketoiminnan johtamiseen saadaan selkeämpi rakenne. Uuden johtajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä ja Levyteollisuuden väliaikaisena johtajana toimii Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta.
PUUNHANKINTA JA METSÄENERGIA
Q: Miten puunhankinta sujui Q3:lla ja miten kuvailette puumarkkinoiden yleistilannetta? Onko puuta saatavilla ja miten kauppa-aktiviteetti on kehittynyt?
A: Raaka-ainehuolto sujui Q3:n aikana suunnitellusti. Puukauppaa tehtiin määrällisesti normaalia vuodenaikaa vähemmän. Varantojen osalta olemme kuitenkin kutakuinkin tavoitetilassa.
Q: Tukkien hintojen kausiluonteinen hintojen lasku on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi. Mitkä ovat mielestänne syyt tälle kehitykselle ja uskotteko tilanteen muuttuvan loppuvuoden aikana?
A: Yleisesti ottaen puuntarjonta on ollut matalalla tasolla, mikä on näkemyksemme mukaan pitänyt hintakehityksen tasaisena puumarkkinassa. Loppuvuoden osalta emme ennakoi hintatasoon merkittäviä muutoksia. Tukin hinta on edelleen liian korkealla tasolla suhteessa lopputuotteen hintaan ja tämänhetkiseen kustannustasoon.
Q: Miten sivutuotteiden hinnat ovat kehittyneet ja oletteko jo neuvotelleet energiajakeiden hinnoista talvikaudelle?
A: Sivutuotteiden ja metsäenergian hinnat ovat säilyneet vakaina. Metsäenergian osalta alkavan lämmityskauden hinnat on pääosin lukittu.
Lisätietoja:
Sanna Väisänen, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja, Koskisen Oyj
sanna.vaisanen@koskisen.com
puh. 020 553 4563
Koskisen on kansainvälinen puunjalostuksen erikoisosaaja, joka tunnetaan ketteryydestään ja kyvystään kuunnella asiakasta. Hyödynnämme arvokkaan puuraaka-aineen tarkasti, viimeistä purua myöten. Toteutamme samalla parasta hiilitarinaa: valmistamme korkealaatuisia ja kestäviä tuotteita, joihin hiili sitoutuu vuosikymmeniksi. Konsernin liikevaihto vuonna 2025 oli 355 miljoonaa euroa. Lue lisää: koskisen.fi